"sä olet parempaa kuin pillu ystävänpäivänä."
Pystyn hengittämään. Pystyn heittäytymään. Pystyn pysähtymään.
Mulle kerrotaan hullunkiilto silmissä kuinka hän on onneni ydin, ja mua naurattaa ja lämmittää se vaikka sanonkin olevani huolissani. Rakastuminen ja kaikki lämpimät tunteet tekevät ihmisistä niin hauraita silmissäni. Ne sukeltaa tunteisiinsa, ja silloin on vaikeaa muistaa että välillä pitää nousta takaisin pinnalle ja ottaa happea. Pidän sormia selän takana ristissä ja toivon että kaikki menee hyvin: kauan kärsineet ihmiset ovat nyt tosi onnellisia, ja tuudittaudun heidän onneensa itsekin.
Yksi kaunis tervehtii mua aina sanomalla "hei aurinkoni!"
Häkellyttää niin paljon, että elämässäni on oikeasti joku, joka sanoo noin. Kokee noin. Se tuntuu aina yhtä hyvältä, halaan aina yhtä kovaa, kiroan aina mukana elämän pieniä kriisejä ja juhlin pieniä iloja.
Minä olen niin vapaa. Edessä on todennäköisesti yksi elämäni viimeisistä pitkistä kesälomista, joina on pelkkää aikaa. Iloitsen kaikkia lakitettuja ja eteenpäin meneviä, mutta samalla hehkun onnesta kun voin sanoa, että olen vasta tässä.
"tiiätkö kun nykyään mä osaan olla onnellinen selvinpäinkin. mä osaan näyttää sen, se ovi on nykyään auki. mutta humalassa sitä ovea ei edes ole, ei ole seiniä eikä kattoa, mä olen vain yhtä suurta onnea."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti